Oppilas Virvatassu

Kun joku mainitsee Virvatulen nimen jollekin, tulee toiselle varmasti ensiksi mieleen joka puolelle loikkiva ja kaikkea kyselevä, liian ylienerginen naaras, joka puhuu kirkkaasti ja äänekkäästi ja joka on toisinaan hyvinkin ärsyttävä – ja tämä on ehkäpä osuvin kuvaus, jonka toinen voi hänestä vain tehdä.

Energisyys on selvästi Virvatulen pääpiirre. Hän saattaa olla kenties koko järven ympäristön energisin naaras, eikä häntä saa millään pysymään paikoillaan tai keskittymään, jos häntä ei vain yksinkertaisesti kiinnosta kuunnella tai tehdä kuten häntä käsketään. Hänen on pakko koko ajan liikkua ja jos se ei onnistu, hän korvaa liikkumisen nopealla puhumisella – ja tämän takia hän on monen vanhemman sekä nuoremman yksilön mielestä ärsyttävä, jopa raivostuttava. Hän kyselee paljon kaikesta mahdollisesta, unohtaa sitten kuunnella vastauksen ja päätyy tekemään jotain aivan muuta tai vaihtamaan puheenaihetta. Keskittymiskyky naaraalla on siis lähes olematon, ja tämä tekee hänestä vaikean oppilaan.

Koska Virvatulella on erittäin voimakkaat ja hallitsevat tunteet, hän on ailahtelevainen sekä luonteeltaan että teoiltaan. Hän ei ajattele tekojaan ennen kuin on ne tehnyt, eikä välttämättä edes jälkeenpäinkään, sillä hän toimii ennemminkin tunteidensa kuin järjen varassa. Jos jokin tuntuu hänestä oikealta tai hyvältä, hän tekee sen. Jos jokin ei tunnu siltä, hän ei tee sitä. Järjellä ja ajattelulla ei ole hänelle sijaa tekojen teossa, ja monet ajattelevatkin tämän olevan hänen heikkoutensa. Ja vaikka se on sitäkin, se tekee hänestä myös luotettavan ja lojaalin ystävän, kumppanin ja klaaninjäsenen: hänen vahvojen tunteidensa ansiosta hän välittää lähimmäisistään niin paljon, että tekisi mitä vain heidän eteen ajattelematta yhtään mitä hänelle itselleen voisi siinä sivussa tapahtua.

Virvatulen mielentilansa ei varsinaisesti heittelehdi puolelta toiselle, vaikka tietyt, nopeat muutokset ovatkin tuttuja hänen kohdalla. Surulliseksi häntä on erittäin vaikea saada (ellei hänen lähimmäiselleen käy jotain), mutta hän saattaa aivan yhtäkkiä suuttua tai ottaa asioita liian henkilökohtaisesti, eikä hän lepy kovinkaan nopeasti. Mutta sitten kun hän leppyy, hän unohtaa suuttumuksensa aiheen – joka hyvin usein on muutenkin toiselle osapuolelle hämärä, sillä virvatuli todella voi ärtyä mistä vain. Iloiseksi ja pirteäksi hänet voi saada jopa yhdellä sanalla, mikä tosin on yleensä turhaa, sillä hän on usein jo automaattisesti iloinen ja pirteä.


Virvatuli on perinyt molemmilta vanhemmiltaan jotakin ulkonäköönsä, mutta loppujen lopuksi hän on kuitenkin enemmän emonsa kuin isänsä näköinen. Sillä aivan kuten hänen emonsakin, Virvatuli on kaunis ja siro, mutta isältään hän on saanut pienikokoisuutensa, jonka takia hänen lihaksissaan ei ole aivan yhtä paljon voimaa kuin muilla. Tämä puute korvautuu kuitenkin naaraan nopeudella ja ketteryydellä, mutta voimamittelössä hän häviää aina, ellei häntä vastassa sitten ole yhtä pieni kissa kuin hän itse on.

Turkkinsa pohjaväri Virvatulella on oranssi, sävyltään erittäin helposti silmään osuva, eikä hän pysty lehtikadon aikana piiloutumaan lumihankeen kirkkaan turkkinsa takia – hädin tuskin hän onnistuu siinä viherlehdenkään aikaan. Naaraasta löytyy toki muitakin värejä oranssin lisäksi. Hänen kehossaan on siellä täällä valkoisia täpliä, joista yksikään ei ole identtisesti samannkokoinen ja -näköinen, mutta koska yksikään niistä ei kuitenkaan ole mitenkään iso, valkoinen ei onnistu peittämään oranssia alleen. Myöskin hänen tassunpäänsä on saanut osakseen valkeaa väriä. Näiden kahden värin lisäksi Virvatulessa on tietenkin mustaa, kuten hänen molemmissa vanhemmissaan on, vaikkei sitäkään löydy tarpeeksi voittamaan naaraan pääväriä: mustaa on vain korvissa, sekä hieman hännässäkin. Naaras on siis kolmivärinen kissa.

Virvatulen silmät ovat meripihkanväriset, kirkkaat ja energisen, ehkä hieman uteliaat, ja todellakin hänen emoltaan perityt. Ne ovat hiukan pyöreät ja hieman normaalia suuremmat, mutta eivät ole mitenkään erityisen lumoavat. Ne ovat tavalliset, energiaa tulvivat silmät, joiden väri sopii hyvin yhteen hänen oranssin turkkinsa kanssa ja joiden päättävän innokas loisto saa lähinnä muut perääntymään tai nyrpistämään kuonoaan.